Sisun termit

Opetussuunnitelmassa kuvataan tutkintojen tavoitteet ja sisällöt, osaamisen arviointimenetelmät, opetusmuodot ja tutkintojen rakenteet sekä opetusohjelma. Opetussuunnitelma pitää sisällään tutkinto-ohjelmat, opintokokonaisuudet ja opintojaksot. Korkeakoulut määrittelevät opetussuunnitelmaprosessinsa itse.

Opetussuunnitelmakausi (curriculum period)

Korkeakoulun määrittelemä kausi, jolle opinnot hyväksytään. Voimassa yleensä 1-3 vuotta. Alkaa aina 1.8. ja päättyy 31.7.

Opetussuunnitelmakausivalitsin (curriculum period selector)

Opinnoilla on opetussuunnitelmakausivalitsin, josta näkee, mille kaikille opetussuunnitelmakausille opinnosta on olemassa versio. Näytöllä oleva versio on sinisellä pohjalla. Jos sama versio on useammalla opetussuunnitelmakaudella, näytetään ne kaikki sinisellä valittuna ollessaan. Muut kaudet näkyvät harmaana. Jos versio on hyväksytty-tilassa, se näkyy tasavärisenä. Jos se on luonnos, näkyy valitsimella raidoitus.

Avainteksti (tweet text)

Avainteksti on 140 merkin mittainen mainos opinnosta. Avainteksti voi kertoa lyhyesti esim. mitä ko. opinto pitää sisällään tai miksi se kannattaa käydä. Avaintekstikenttä on opintojaksoilla, opintokokonaisuuksilla ja opetuksen toteutuksilla. Opintojaksoesitteessä näkyy opintojakson avainteksti heti opintojakson nimitiedon alla. Toteutuksen avainteksti näkyy opintojaksoesitteessä suoritustavat-välilehdellä, kun suoritustapa on valittuna.

Opinto

Opinto on yleiskäsite, jolla viitataan seuraaviin: opintojakso, opintokokonaisuus ja tutkinto-ohjelma. Näillä on samankaltaisia toimintoja, joten yksinkertaistuksen vuoksi ohjeissa ja muualla käytetään tätä yleisterminä.

Opinnon versiot

Opinnoille voi luoda eri versioita eri opetussuunnitelmakausille. Opinnon kaikkia tietoja on versioiden kautta mahdollista muokata eli ts. kun opinnon tiedot muuttuvat (jonkin verran), ei ole välttämätöntä luoda kokonaan uutta opintoa. Esimerkiksi opintojakson suoritustavat muuttuvat ja kuvaustekstejä on tarpeen päivittää tai opintokokonaisuuden rakenne muuttuu. On huomioitava kuitenkin, että versiot rinnastetaan keskenään toisiinsa eli jos opintokokonaisuus kuuluu tutkinto-ohjelmaan ja koulutukseen, hyväksytään sen eri versiot opintosuunnitelmassa automaattisesti. Jos sisältö (osaamistavoitteet) tai rakenne muuttuu merkittävästi, on syytä tehdä kokonaan uusi opinto. Yhdellä opetussuunnitelmakaudella voi olla vain yksi versio, mutta sama versio voi olla useammalla eri opetussuunnitelmakaudella.

Group-id

Group-id on pysyvä, uniikki ryhmätunniste yhdessä opinnossa. Sama group-id siis on opinnon kaikilla versioilla. Se ei näy käyttöliittymässä, mutta koodissa luetaan tietyissä tapauksissa group-id:tä, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että esim. kaikki yhden opinnon versiot vastaavat toisiaan. Esimerkiksi jos opintojakson Ohjelmointitaidot vastaavuudeksi on asetettu opintojakso Java-ohjelmointi, niin silloin vastaavuudeksi käy mikä tahansa versio Java-ohjelmoinnista, koska vastaavuuksissa vertaillaan group-id:hen.

Id

Id on opinnon version yksilöllinen tunniste, joka näkyy sen urlissa.

Koulutus (education)

Koulutuksena kuvataan Sisussa opinto tai opintojen muodostama joukko, johon opiskelijalle voi myöntää opiskeluoikeuden. Koulutuksia (koulutustyyppejä) on erilaisia: tutkintoon johtavia koulutuksia (esim. alempi ja ylempi tutkintokoulutus), sekä tutkintoon johtamattomia koulutuksia (esim. avoimen yliopiston opinnot, vaihto-opiskelu, JOO-opinnot). Koulutuksen tyyppi määrittää, minkälaisia opintoja koulutukseen voi sisältyä. Tutkintokoulutukset voivat sisältää vain sille valitun koulutustyypin tutkinto-ohjelmia (esim. alempi korkeakoulututkinto) ja muut kuin tutkintokoulutukset sisältävät opintokokonaisuuksia. Koulutuksen sisältämät opinnot muodostavat koulutuksen rakenteen. Opiskelijalle rakenteessa tarjolla olevia vaihtoehtoja voidaan rajata määrittämällä koulutuksen rakenteeseen tarkentavia valintoja (ks. tarkentava valinta) ja erilaisia kouluttautumismahdollisuuksia (ks. kouluttautumismahdollisuus), joista voidaan muodostaa opiskelijan koulutuspolku. Esimerkiksi alemmassa vaiheessa opiskelija opiskelee taiteen kandidaattiohjelmassa (tutkinto-ohjelma) pääainetta muoti (tarkentava valinta) ja hän voi kyseisessä kouluttautumismahdollisuudessa jatkaa joko muodin tai vaatetuksen maisteriohjelmaan.

Kouluttautumismahdollisuus (learning opportunity)

Opiskelijan valinnan mahdollisuudet opiskeluoikeudessa kuvataan kouluttautumismahdollisuuksina. Kouluttautumismahdollisuus rajaa koulutuksen rakenteesta tietyille sisäänottoryhmille sallitut vaihtoehdot ja etenemispolut. Esim. avoimen väylän kautta tai suoraan tiettyyn suuntautumisvaihtoehtoon valittaville opiskelijoille voidaan sallia vain osa koulutuksen rakenteesta löytyvistä suuntautumisvaihtoehdoista. Opiskeluoikeus kohdistuu aina johonkin koulutuksen kouluttautumismahdollisuuteen, joten koulutukselle on kuvattava vähintään yksi kouluttautumismahdollisuus, joka voi tarvittaessa sisältää koko koulutuksen rakenteen. Kaksivaiheisessa koulutuksessa (esim. alempi ja ylempi tutkintokoulutus) kouluttautumismahdollisuudessa kuvataan myös, miten ensimmäisessä vaiheessa tehdyt valinnat rajaavat toisen vaiheen vaihtoehtoja, esim. tietyn pääaineen valinta voi rajata pois jonkun maisteriohjelmavaihtoehdon.

Tarkentava valinta (selection point)

Tarkentava valinta on koulutukseen sisältyvän tutkinto-ohjelman tai kokonaisuuden tarkenne, esim. pääaine tai opintosuunta. Tarkentava valinta voi vaikuttaa opiskelijan muihin valinnan mahdollisuuksiin opintosuunnitelmassa, mikäli kouluttautumismahdollisuudessa (ks. kouluttautumismahdollisuus) on määritelty näin. Tarkentava valinta voidaan vahvistaa suoraan opiskelijan opiskeluoikeuteen tai sitten opiskelija voi itse valita esim. mitä opintosuuntaa suorittaa (Suomen historiaa vai yleistä historiaa). Alemmassa tutkinto-ohjelmassa tehdyt tarkentavat valinnat voivat rajoittaa ylemmän tutkinnon valintoja. Esimerkiksi kulttuurihistorian pääaineen kandivaiheessa valinnut ei voi jatkaa taloushistorian maisteriohjelmaan, mutta hän voi valita sosiaalihistorian tai etnologian maisteriohjelman.

Tarkentava valinta tehdään opintokokonaisuuksina, jotka sijoitetaan valitse 1 säännön alle esim. väliotsikkoon pääaine.

Tutkinto-ohjelma (degree programme)

Tutkinto-ohjelma pitää sisällään tutkinnon osaamistavoitteet ja tutkinnon rakenteen, joka Sisussa kuvataan opintokokonaisuuksina. Tutkintotasoja ovat alempi ja ylempi tutkintokoulutus sekä lisensiaatin ja tohtorintutkinnot. Sisuun kuvataan tutkinto-ohjelmien rakenteet pakollisilla, vaihtoehtoisilla ja valinnaisilla opintokokonaisuuksilla ja opintojaksoilla; väliotsikoilla ja valintaryhmillä voidaan ryhmitellä opintoja. Kun opiskelija on suorittanut kaikki tutkinto-ohjelmaan kuuluvat opinnot, voi hän valmistua.

Opintokokonaisuus (study module)

Opintokokonaisuus on opetuksen suunnittelun käsite, joka kuvaa opintojen tavoitteen näkökulmasta mielekkään osaamistavoitekokonaisuuden. Opintokokonaisuus niputtaa yksittäiset opinnot järkeviksi osaamiskokonaisuuksiksi, esim. kandiohjelman viestintätaidot. Opintokokonaisuudet näkyvät tutkintotodistuksessa, jos ne ovat arvosteltavia kokonaisuuksia.

Opintokokonaisuuteen voi Sisussa rakentaa hierarkkisen ja/tai vaihtoehtoisen rakenteen. Opintokokonaisuuteen voi kiinnittää toisia opintokokonaisuuksia ja opintojaksoja ja siellä voi olla valintaryhmiä ja väliotsikoita. Sille annetaan sääntöjä, jotka ohjaavat opiskelijan valintoja opintosuunnitelmassa. Opintokokonaisuus voi olla esim. pääaineopinnot, jonka alla on kaikille pakolliset opintojaksot ja opintokokonaisuudet, ja lisäksi eri suuntautumisvaihtoehdot, joista opiskelija valitsee.

Sama opintokokonaisuus voi olla osa useita eri kokonaisuuksia tai tutkinto-ohjelmia. Tällöin, jos kokonaisuutta muokataan, muutokset tulevat voimaan kaikkialla, jossa käytetään samaa kokonaisuutta.

Sisussa on myös mahdollista määritellä opintokokonaisuus, josta ei saa suoritusmerkintää. Voidaan esimerkiksi luoda opintokokonaisuus kieliopinnoille, mutta kokonaisuudesta ei tule tutkintotodistukseen kokonaismerkintää, vaan se käyttäytyy tutkinnon koostamisessa kuin väliotsikko.

Opintokokonaisuuksilla kuvataan myös tarkentavat valinnat, joiden on oltava opintokokonaisuuksia.

Kurssi

ks. opintojakso

Opintojakso (course unit)

Yksi opintojakso sisältää jonkun tietyn osaamistavoitteen, jonka opiskelija saavuttaa tekemällä yhden opintojakson määritellyistä suoritustavoista. Opintojakson tiedot voivat muuttua eri opetussuunnitelmakausilla eli opintojaksosta voi olla useampi versio. Nämä versiot ovat kuitenkin vastaavia toisilleen eli yhden version suorittaminen hyväksytään aina suoritukseksi ilman lisätehtäviä (huomioiden toki mahdolliset vanhenemissäännöt). Jos opintojakson osaamistavoite muuttuu (radikaalisti), on syytä tehdä uusi opintojakso.

Rakenne

Rakenteen säännöt

Tutkinto-ohjelman ja opintokokonaisuuden rakenteeseen voidaan luoda säännöillä hierarkkinen rakenne ohjaamaan opiskelijan valintoja. Säännöillä voidaan osoittaa ne opinnot, jotka ovat pakollisia tai vaihtoehtoisia. Kun tutkinto-ohjelmien ja opintokokonaisuuksien rakenteen on rakennettu järkeviksi, opiskelija näkee opintojen rakenteessa heti, mitkä opinnot ovat pakollisia ja missä hän voi tehdä valintoja ja kuinka paljon. Rakenteiden rakentamisessa kannattaa hyödyntää esikatselu-toimintoa.

Esikatselu

Hallinnon käyttöliittymässä voidaan hyödyntää esikatselunäkymää opintokokonaisuuksien ja tutkinto-ohjelmien rakenteiden luomisessa. Esikatselussa voidaan testata rakenteen toimivuus opiskelijan näkökulmasta.

Väliotsikko (grouping module)

Väliotsikolla voidaan ryhmitellä tutkintorakenteen ja opintokokonaisuuksien opintojen hierarkiaa. Väliotsikoilla voidaan esimerkiksi erotella rakenteeseen paikka, johon opiskelija sijoittaa sivuaineopinnot. Väliotsikolle annetaan kuvaava nimi ja sääntö (esim. nimi: sivuaineopinnot, sääntö: valitse vähintään 25 op). Opiskelija hakee tähän kohtaan rakennetta sivuaineopintokokonaisuuden. Väliotsikon voi jättää näkyville opintokokonaisuuden ja tutkinto-ohjelman koostamisessa tai sen voi piilottaa.

Valintaryhmä (composite rule)

Valintaryhmillä voidaan antaa tutkinnolle tai opintokokonaisuudelle sääntöjä, jotka ohjaavat opiskelijan valintoja opintosuunnitelmassa. Opiskelija ei näe valintaryhmää, vaan ainoastaan sen säännön ja sisällön (+ mahdollisen ohjetekstin). Valintaryhmillä voidaan tuoda opiskelijalle valittaviksi sellaisia sisältöjä, joita ei ole tarpeen erotella omalla väliotsikollaan. Esimerkiksi toisen kotimaisen opinnot voivat olla valintaryhminä niin, että ruotsin opintojaksot ovat oman valintaryhmän alla valitse kaikki säännön alla ja suomen kielen opinnot vastaavasti; opiskelija valitsee väliotsikon Toinen kotimainen kieli alla jommankumman valintaryhmän opinnot. Ks. myös rakenteen säännöt.

Valinnaiset opinnot (any course rule)

Hallinnon käyttöliittymässä voidaan rakenteelle antaa säännöksi lisää vapaasti valittava. Opiskelija voi hakea siihen kohtaan suunnitelman rakennetta minkä tahansa (korkeakoulun) opintojakson. Rakenteelle kannattaa antaa opintopisteyläraja, esim. enintään 25 op. Jos halutaan tarkistaa opiskelijan tekemät valinnat, voidaan kokonaisuus asettaa erillistä hyväksyntää vaativaksi.

Sisältöavustin (content assistant)

Sisältöavustimessa määritellään hallinnon käyttöliittymässä, mitä opintoja mihinkin kokonaisuuteen kuuluu joko pakollisena tai vaihtoehtoisena. Sisältöavustimessa määritellään säännöt kullekin kokonaisuudelle. Säännöt ohjaavat valintoja, joita opiskelija tekee opintosuunnitelmaansa.

Opiskeluoikeus, opiskelijan tiedot

Aktiivinen opiskeluoikeus

Sisussa määritellään pääkäyttäjätoimintona, että missä koulutustyypeissä vaaditaan lukuvuosi-ilmoittautuminen. Jos koulutuksen tyypille ei määrittele lukuvuosi-ilmoittautumispakkoa, on opiskeluoikeus aktiivinen silloin, kun se on voimassa, esimerkiksi vaihto-opiskeluoikeus on voimassa 1.8.-31.12.2020 ja se on aktiivinen vastaavan ajan. Ilmoittautumisen perusvaatimuksessa läsnäolo vaaditaan vain niiltä koulutustyypeiltä, joissa se on määritelty pakolliseksi.

Passiivinen opiskeluoikeus

Jos opiskelijan opiskeluoikeus on päättynyt tai opiskelija ei ole ilmoittautunut lukukaudelle läsnä- tai poissaolevaksi lukuvuosi-ilmoittautumisaikana, menee opiskeluoikeus eräajossa automaattisesti passiiviseksi eli ns. kirjoilta poistetuksi. Jos opiskelijan opiskeluoikeus on passiivinen, hän voi ilmoittautua opetukseen, mutta pakolliset perusvaatimukset estävät pääsyn opetukseen. Opiskelija näkee opintojen rakenteessa, että hänen opiskeluoikeutensa ei ole voimassa.

Koulutuspolku

Opiskelijan opiskeluoikeuteen kuvataan hänen opiskelupolkunsa kouluttautumismahdollisuuden sallimissa rajoissa. Koulutuspolku voi olla opiskelijalle etukäteen vahvistettu tai opiskelija voi vahvistaa esim. alemman tutkinto-ohjelman opintosuuntansa ja/tai maisteriohjelmassa itse. Alemmat valinnat voivat vaikuttaa ylempiin valintoihin niin, että opintosuunnan valinta alemmassa tutkinto-ohjelmassa rajaa ylempiä tutkinto-ohjelmia.

Opiskeluoikeuden muutos (opiskeluoikeuden snapshot)

Opiskeluoikeus voidaan muokata muuttumaan tulevaisuudessa, esim. silloin kun käynnissä on tutkinnon-, koulutus- tai organisaatiouudistus. Tällöin opiskeluoikeuteen luodaan tulevaisuuteen uusi versio (snapshot), joka astuu voimaan asetettuna päivänä, jolloin muuttuu esim. opiskeluoikeuden tutkinto-ohjelmat tai organisaatio. Opiskeluoikeuden tietoja voidaan muuttaa myös menneisyydessä muokkaamalla menneisyydessä olevaa muutosversiota.

Opiskeluoikeuden eräajo

Sisu tarkastelee joka yö eräajossa opiskeluoikeuksien muutokset. Esimerkiksi jos opiskelija luopuu opiskeluoikeudestaan, jos opiskeluoikeus päättyy tai opiskelija valmistuu, ajetaan eräajossa opiskeluoikeuden tila passiiviseksi.

Lukukausi-ilmoittautumisen eräajo

Lukuvuosi-ilmoittautumisen päättymisen jälkeen ajetaan passiiviseksi niiden opiskelijoiden opiskeluoikeudet, jotka eivät tehneet lukuvuosi-ilmoittautumista määräaikana.

Laajentava valinta

Ks. sivuaine.

Sivuaine (minor)

Sisussa sivuaine on opiskeluoikeutta laajentava valinta. Sivuaineet rakennetaan opintokokonaisuuksina ja ne voivat olla samoja opintokokonaisuuksia kuin mitä pääaineopiskelijat opiskelevat tai omia opintokokonaisuuksiaan. Opiskeluoikeudessa olevaa sivuaineoikeutta voi hyödyntää esimerkiksi ohjaus- ja kohderyhmissä sekä sen näkemisessä, että kuinka monta sivuaineopiskelijaa sivuaineessa on (varsinainen raportointitoiminnallisuus puuttuu Sisusta).

Luovutusehdot (disclosure authorisations)

Opiskelija voi itse määritellä, minne kaikkialle hänen tietojaan luovutetaan, esim. saako korkeakoulu luovuttaa opiskelijan yhteystiedot markkinointitarkoituksiin tai kirjastolle.

Tutkinnon suorituspäivä

ks. valmistumispäivä.

Valmistumispäivä (graduation date)

Sisussa tutkinnon koostamisessa annetaan valmistumispäivä. Valmistumispäivä on se päivä, jolle tutkintosuoritus kirjataan. Sisussa ei valmistumisessa ole erikseen allekirjoituspäivää.

Kansainväliset yhteistyötutkinnot

Sisuun voi rajapintojen kautta tuoda yhteistyötutkintojen tietoja. Kansainvälisiä yhteistyötutkintoja ovat kaksois- ja kolmoistutkinnot sekä yhteistutkinnot. Kaksois- ja kolmoistutkinnot opiskelija saa kaikista korkeakouluista erilliset tutkintotodistukset, yhteistutkinnosta yhden tutkintotodistuksen.

Opintojen suunnittelu

Opintosuunnitelma (study plan)

Opiskelija suunnittelee opintonsa opiskelijan käyttöliittymässä opintojen rakenteessa. Opintosuunnitelmien rakenteet määritellään hallinnon käyttöliittymässä (opintokokonaisuudet, tutkinto-ohjelmat ja koulutukset). Opintojen rakenteeseen määritellyt säännöt ohjaavat opiskelijan valintoja niin, että Sisu huomauttaa vääristä valinnoista ja ohjaa korjaamaan ne.

Toimivan opintojen suunnittelun taustalla on hallinnon käyttöliittymässä toimiviksi tehdyt rakenteet.

Opintosuunnitelmaan voi tehdä myös tutkintorakenteiden vaatimuksista poikkeavia suunnitelmia, ks. poikkeava kokonaisuus. Lisäksi opintosuunnitelmassa voi suunnitella opintoluonnoksilla esim. vaihto-opintoja, ks. opintoluonnos.

Ohjaaja voi tehdä opintosuunnitelmaan kommentteja ja muutosehdotuksia ja opiskelija voi kommentoida takaisin.

Kun opiskelija on tehnyt oikeat ja riittävät valinnat, on opintosuunnitelman tila valinnat tehty ja opiskelija voi edetä opinnoissaan opintosuunnitelman mukaan. Kun opiskelija on suorittanut kaikki tutkinnossa vaadittava opinnot, on opintosuunnitelman tila valinnat tehty, osat suoritettu ja Sisu ohjaa opiskelijaa hakemaan valmistumista suunnitelmasta. Korkeakoulut ohjeistavat opiskelijaa opintojen suunnittelussa, esim. siitä missä vaiheessa opintoja suunnitelman tulee olla valmis (tilassa valinnat tehty).

Valinta-avustin (selection assistant)

Valinta-avustin ohjaa opiskelijan valintoja tutkintorakenteessa. Valinta-avustin on käytössä sekä opintojen rakenne että ajoituksessa. Opintojen rakenteessa valinta-avustin avautuu näytön oikeaan laitaan kunkin kokonaisuuden kohdalla.

Opintoluonnos (study draft)

Opintoluonnoksella opiskelija voi suunnitella opintosuunnitelmaansa sellaisia opintoja, joita ei ole formaalisti Sisussa. Näin rakenteeseen saa näkyväksi esimerkiksi suunnitellut vaihto-opinnot tai toisessa korkeakoulussa suoritettavat opinnot. Opiskelija voi etukäteen hakea opintoluonnoksille hyväksyntää, jos rakenteen säännöt eivät salli minkä tahansa opintojakson lisäämistä siihen kohtaan rakennetta (ks. poikkeava kokonaisuus). Valinnaisiin opintoihin opiskelija voi sijoittaa opintoluonnoksen eikä hänen tarvitse hyväksyttää sitä erikseen, jos kokonaisuuden enimmäislaajuus ei ylity. Kun opiskelija on opiskellut ko. osaamisen, voi hän opintoluonnoksen kautta hakea suoritusmerkintää joko henkilökohtaisena suorituksena tai sisällyttämisenä. Opintoluonnoksesta kirjataan henkilökohtainen suoritus; sisällytetyssä suorituksen tila on sisällytetty ja henkilökohtaisessa suorituksessa tila on suoritettu.

Erillistä hyväksyntää vaativa kokonaisuus (required module content application)

Jos opiskelijan tekemät valinnat halutaan tarkastaa, voidaan kokonaisuus asettaa erillistä hyväksyntää vaativaksi. Kun opiskelijan on tehnyt säännön mukaiset valinnat (esim. valinnut vähintään 25 op), pitää hänen hakea hyväksyntää kokonaisuudelle. Tätä voi käyttää esim. valinnaisissa opinnoissa tai jos tutkinnon opinnoissa on sellaista päällekkäisyyttä, mitä ei voida kuvata vastaavuuksilla (esim. jos suorittaa opinnon Y, ei voi sisällyttää tutkintoon opintoa x).

Poikkeava kokonaisuus (custom module content application)

Opiskelija voi ehdottaa opintojen rakenteessa kokonaisuuden suorittamista eri sisällöllä, jos hänellä on esimerkiksi aiemmin suoritettua osaamista, jota ei ole merkitty formaaliksi korvaavuudeksi Sisuun tai jos hänellä on muu hyvä peruste henkilökohtaistaa opintokokonaisuuden rakenne. Tämä on tarpeen esimerkiksi sellaisessa tapauksessa, että opiskelija on ollut vaihdossa ulkomailla eivätkä siellä suoritetut opinnot istu rakenteeseen suoraan korvaavina opintoina. Nämä opinnot voi kuvata rakenteeseen opintoluonnoksina.

Poikkeavan kokonaisuuden hakemus tehdään opintojen rakenteessa erityisessä vapaan muokkauksen tilassa. Vapaan muokkauksen tilassa opiskelija voi lisätä rakenteeseen mitä tahansa opintojaksoja tai opintokokonaisuuksia ja poistaa siinä olevia opintojaksoja tai opintokokonaisuuksia. Hakemus voidaan hyväksyä, hyväksyä ehdollisesti ja hylätä.

MCA (module content application)

Yhteisnimitys poikkeavalle kokonaisuudelle (cMCA) ja erillistä hyväksyntää vaativalle kokonaisuudelle (rMCA); toimivat teknisesti samalla tavalla.

Vapsu

"Vapaa suunnittelun tila", ks. poikkeava kokonaisuus.

Epäsuorat valinnat (indirect selection)

Opintosuunnitelmassa voi olla ns. epäsuoria valintoja, mikä tarkoittaa sitä, että sama opinto kuuluu kahteen paikkaan rakenteessa. Tässä tilanteessa opinto näytetään siinä kohtaa rakennetta, mihin se on ensin valittu. Toisessa kohtaa rakennetta näytetään, että opinto on jo valittuna toisaalle rakenteeseen. Opiskelija voi siirtää epäsuoran valinnan sinne, missä se on pakollisena.

Ajoitus (timeline)

Ajoituksessa opiskelija asettaa opintosuunnitelmansa opintojaksot. Aikajanalla näytetään, milloin opintojakso tai sen valittu suoritustapa on mahdollista suorittaa, jos sille on määritelty toistuvuus, mutta opintojakso on mahdollista aikatauluttaa myös toiseen kohtaan. Riippuen siitä, mitä aikajaksoa tarkastellaan (periodit/lukukaudet/lukuvuodet), näytetään aikajanalla, kuinka monta opintopistettä sille on suunniteltu ja mikä on suositusopintopistemäärä (30 op/lukukausi).

Opiskelija voi siten seurata opintojensa etenemistä ja suunniteltua kuormitusta. Myös kertyneet opintosuoritukset näkyvät aikajanalla.

Ajoituksessa kannattaa myös hyödyntää malliajoitusta.

Malliajoitus (timing template)

Hallinnon käyttöliittymässä voidaan tehdä tutkinto-ohjelmille malliajoitus. Malliajoituksessa annetaan tutkinto-ohjelman opintojaksoille suositeltu suoritusajoitus, jolloin opintojakson suoritustavasta järjestetään opetusta tai se voidaan tenttiä. Malliajoitus helpottaa opiskelijaa sekä opintojen sijoittamisessa aikajanalle että kuormituksen ja järkevän opiskelujärjestyksen suunnittelussa. Opiskelija voi ottaa malliajoituksen käyttöön ajoituksessa.

Opintokalenteri (study calendar)

Opiskelija voi hallinnoida aikatauluaan opintokalenterissa. Opetuksen opetusryhmiä voi sommitella kalenteriin ennen ilmoittautumista ja nähdä mahdolliset päällekkäisyydet. Kalenterissa näkyy, jos koko opetus tai yksittäinen opetuskerta on peruttu tai sille on annettu poikkeavia tietoja. Opintokalenteriin voi tehdä omia merkintöjä ja siellä olevat tapahtumat voi viedä myös toiseen kalenteriin (Office 365, google). Opettajilla vastaava kalenteri on opetuskalenteri.

Muistilista (course cart)

Opintojen haussa opiskelija voi lisätä opintojaksoja muistilistalle. Opintojen suunnittelussa hän voi siirtää muistilistalta opintojaksoja suunnitelmaan sijoita suunnitelmaan -paneelista.

Suoritustavat, arviointikohde, toteutus

Opetusohjelma

Kullekin lukuvuodelle suunniteltu opetus.

Opetustarjonta

Opetusohjelma, jota on tarkennettu aika-, paikka- ja vastuutiedoilla.

Esitiedot (prerequisites)

Sisussa voidaan antaa opintojaksoille formaaleja ja epäformaaleja esitietoja. Formaalit esitiedot voivat olla opintojaksoja, opintokokonaisuuksia ja tutkinto-ohjelmia. Formaalit esitiedot voivat olla suositeltuja tai pakollisia. Epäformaaleihin esitietoihin voi kirjoittaa esitiedot sanallisesti. Formaaleja esitietoja voidaan hyödyntää ilmoittautumisessa, kun voidaan antaa opetukseen pääsyn ehdoksi, että pakolliset esitiedot on suoritettu ja/tai suositeltuja esitietojen suorittaminen priorisoi opetukseen pääsevät.

EI KÄYTÖSSÄ ENÄÄ Opintojakson osa

ks. arviointikohde.

Suoritustapa, suoritustapamatriisi (completion method)

Suoritustapamatriisissa kuvataan eri tavat, joilla opintojakson voi suorittaa. Suoritustapoja voi olla yksi tai useampia. Opiskelija suorittaa opintojaksosta yhden suoritustavan, joka kattaa sen osaamistavoitteen. Suoritustapoihin liitetään arviointikohteita. Arviointikohde on yksi suoritustavan osa ja sen konkreettinen ilmentymä on toteutus. Esimerkiksi 10 op opintojaksolla voi olla seuraavat suoritustavat ja arviointikohteet:

Suoritustapaan 1 kuuluvat arviointikohteet luentosarja 5 op ja itsenäinen työskentely 5 op

Suoritustapaan 2 kuuluu arviointikohde tentti 10 op

Molemmissa suoritustavoissa opiskellaan sama sisältö eri tavalla.

Opiskelija valitsee opintojaksoesitteessä hänelle sopivan suoritustavan ja suorittaa kaikki siihen kuuluvat arviointikohteet. Jos suoritustapoihin on liitetty toteutus, opiskelija voi siirtää ne suoraan kalenteriin ja ilmoittautua, ks. myös arviointikohde ja toteutukset.

Arviointikohde (assessment item)

Arviointikohteet muodostavat opintojakson suoritustavat. Opintojaksolla voi olla useita eri arviointikohteita, eli opintojakson osia, joista sen suoritustapa koostuu. Arviointikohteen suorituksella opiskelija suorittaa opintojakson jonkun osaamisalueen. Arviointikohteita on kolmentyyppisiä: osallistuminen opetukseen, tentti ja itsenäinen työskentely. Yhdessä suoritustavassa voi olla yksi tai useampi arviointikohde ja niitä voi myös lainata muilta opintojaksoilta. Esimerkiksi matematiikan peruskurssissa voi olla yhteiset luennot koko korkeakoululle, mutta harjoitusryhmät ovat eri oppiaineissa erilliset. Lisäksi suoritustavassa voi olla valinnaisia arviointikohteita. Valinnaisia arviointikohteita voidaan käyttää esim. silloin, kun opintojaksolla on liukuva laajuus ja se voidaan suorittaa kirjatenteillä, jolloin opiskelija saa opintopisteitä sen mukaan, kuinka monta kirjaa tenttii.

Arviointikohteen konkreettinen ilmentymä on toteutus. Opiskelija ilmoittautuu toteutukselle ja saa siitä suoritusmerkinnän; suoritus näkyy arviointikohteen suorituksena. Arviointikohteesta voi olla vain yksi ensisijainen suoritus. Jos yhteen arviointikohteeseen on liitetty useampi toteutus (esim. luennot ja niiden rästitentti), jotka opiskelija suorittaa, niin parhain suorituksista on ensisijainen suoritus.

Primääri opintojakso (primary course unit)

Opintojakson arviointikohteilla on aina primääri opintojakso, jossa sitä hallinnoidaan. Muut opintojaksot voivat lainata sen arviointikohteita (esim. yhteinen tentti), mutta eivät voi muokata niitä.

Opetusajankohdat (recursion)

Opintojaksojen suoritustavoille määritellään opetusajankohdat eli ne periodit, joissa opintojakson suoritustapa on tarkoitettu suoritettavaksi (eli milloin siitä järjestetään esim. opetusta). Esimerkiksi luentosarja toistuu samanlaisena ensimmäisessä ja kolmannessa periodissa. Kun opiskelija ajoittaa opintojaksoa, ohjataan häntä ajoittamaan opintojakso sille periodille, jossa se on tarkoitus suorittaa.

Opiskelijalle termi on opetuksen toistuminen opintojaksoesitteessä ja opintojaksojen haussa tietyn periodin toteutuksia voi hakea rajaustekijällä opetusta periodissa.

Toteutus

Sisussa toteutus on se, mitä opiskelija konkreettisesti suorittaa.

Toteutukset (course unit realisation / implementation)

Toteutukset ovat konkreettinen tapa kuvata se, miten arviointikohde (esim. osallistuminen opetukseen) suoritetaan (esim. pienryhmäopetus). Toteutuksen tyyppejä ovat esim. verkko-opetus, laboratoriotyöskentely, seminaari, yksilöopetus, oppimispäiväkirja, kirjallinen työ, luento ja pienryhmäopetus. Toteutuksilla hallinnoidaan opetusta ja opetusryhmiä eli mitä, missä ja milloin. Opiskelijat ilmoittautuvat toteutuksiin. Toteutuksilla voi olla useita eri opetusryhmiä, joista opiskelija valitsee hänelle sopivat. Ennen ilmoittautumista opiskelija voi sovitella kalenteriinsa kaikki tietylle periodille valitsemiensa opintojaksojen toteutukset; näin hän huomaa mahdolliset päällekkäisyydet ja voi ennen ilmoittautumista muuttaa suunnitelmiaan tai opetusryhmävalintojaan.

Massatentti (mass examination)

Sisussa voidaan luoda tenttien hallitsemiseen massatentti. Massatenttiin kootaan kaikki samaan aikaan tentittävät toteutukset ja niitä voidaan hallinnoida yhden massatentin kautta.

Valintajoukko (study group set)

Opetuksen toteutuksille voidaan määritellä aliopetustapahtumia, joista opiskelija valitsee itselleen sopivimmat. Esimerkiksi kaikille on yhteiset luennot, jonka lisäksi on viisi eri harjoitusryhmää, joista opiskelija valitsee yhden.

Opetusryhmä (study sub group)

Valintajoukkoon määritellyt opetusryhmät. Sisältävät opetuksen toteutuksen aika-, paikka- ja opettajatiedot.

Aikasarja (study event series)

Toteutuksen opetusryhmälle annettavat aikatiedot; voi olla toistuva ja niitä voi olla useita (esim. toteutus järjestetään joka maanantai klo 9.15-10.45 ja joka toinen perjantai klo 12.15-13.45. Aikasarjalle annetaan paikkatiedot.

Toteutuksen aikasarjan poikkeukset (exceptions)

Toteutuksen aikasarjan yksittäisen opetuskerralle voidaan antaa poikkeavia tietoja, esimerkiksi jos jollain kerralla opetustila tai opettaja on eri. Lisäksi voidaan antaa sanallinen lisätieto. Ilmoittautuneet saava Sisussa viestin, kun poikkeustieto tehdään.

Ilmoittautuminen

Ilmoittautuminen (enrolment)

Sisussa opiskelija ilmoittautuu opetuksen toteutuksiin. Ilmoittautumisessa on kaksi valintatapaa: normaali ja suoran vahvistuksen ilmoittautuminen.

Normaali ilmoittautuminen (standard enrolment)

Normaalissa ilmoittautumisessa opiskelija valitsee ne opetusryhmät, jotka hänelle sopivat suunniteltuaan ensin opetuksen opintokalenteriinsa (ks. toteutus). Opiskelija voi arvottaa yhden opetusryhmän ensisijaiseksi toiveekseen ja lopuille valita joko sopii tai ei sovi. Opiskelijaa ei koskaan sijoiteta sellaiseen opetusryhmään, jolle hän on antanut arvoksi ei sovi. Opiskelijat valitaan opetukseen pakollisten ennakkoehdot (ks. perusvaatimukset) täyttävistä opiskelijoista. Jos ilmoittautuneita on enemmän kuin opetuksessa on paikkoja, priorisoidaan opetukseen pääsevät opiskelijat järjestävien kriteerien mukaan. Opiskelija näkee heti ilmoittautumisen tehtyään ennusteen siitä, onko hän pääsemässä opetukseen ja mihin opetusryhmiin häntä ollaan sijoittamassa sillä hetkellä.

Suoran vahvistuksen ilmoittautuminen (enrolment with direct confirmation)

Suoran vahvistuksen ilmoittautumisessa opiskelija saa opetuksesta paikan välittömästi, jos hän täyttää pakolliset ennakkoehdot eli perusvaatimukset.

Jälki-ilmoittautuminen (late enrolment)

Normaalissa ilmoittautumisessa tyhjäksi jääneet paikat voidaan täyttää jälki-ilmoittautumisessa, jossa opiskelija saa opetuksesta paikan välittömästi, jos hän täyttää pakolliset ennakkovaatimukset eli perusvaatimukset.

Perusvaatimukset (basic requirements)

Perusvaatimuksilla tarkoitetaan toteutukseen ilmoittautumisessa niitä ennakkoehtoja, jotka opiskelijan on pakko täyttää voidakseen tulla valituksi toteutukseen. Esimerkiksi opiskelijaa ei voi valita, ellei hänellä ole voimassa olevaa opiskeluoikeutta, hän ei ole ilmoittautunut läsnäolevaksi ja ellei hän kuulu kohderyhmään lääketieteellisen tiedekunnan opiskelijat. Oletuksena toteutuksilla on perusvaatimuksina voimassa oleva opiskeluoikeus, läsnäolo (koskee vain tutkinto-opiskelijoita), opintojakson kuuluminen ensisijaiseen suunnitelmaan ja opintojakson pakolliset esitiedot. Perusvaatimuksia voi lisätä ja poistaa kullekin toteutukselle sopiviksi.

Opiskelijan käyttöliittymässä käytetään termiä pakolliset ennakkovaatimukset, jotka on nähtävillä opintojaksoesitteessä.

Järjestävät kriteerit (prioritisation criteria)

Järjestävillä kriteereillä priorisoidaan opetuksen toteutukseen ilmoittautuneita, kun halutaan esimerkiksi valita ensisijaisesti jonkun tietyn pääaineen opiskelijoita tai opiskelijoita, joilla on tietty määrä suorituksia tehtynä.

Opiskelijan käyttöliittymässä käytetään termiä järjestävät valintakriteerit, jotka on nähtävillä opintojaksoesitteessä.

Ilmoittautumisen eräajo

Sisussa lasketaan joka yö ilmoittautuneiden tilat. Laskennassa päivitetään opiskelijan ilmoittautumisstatus, kun esim. taustatiedot (esim. läsnäoloilmoittautuminen, kohderyhmään kuuluminen) ovat muuttuneet. Ilmoittautumistilanteen voi laskettaa käyttöliittymässä myös manuaalisesti ja lisäksi esim. uusi ilmoittautuja käynnistää laskennan.

Opetuksen keskeyttäminen (discontinued)

Kun toteutus on alkanut, voi opiskelija tai opettaja keskeyttää opetuksen suorittamisen.

Suoritukset, hyväksilukeminen

Hyväksilukeminen

Sisussa on kahdenlaista ahotointia (AHOT=aiemmin hankitun osaamisen tunnustaminen): Korvaaminen ja sisällyttäminen.

Korvaaminen (substitution)

Korvaamisella tarkoitetaan sellaista hyväksilukemisen muotoa, jossa aiemmin hankittu osaaminen vastaa tutkinnossa olevaa osaamista (käytännössä opintojaksoa). Yleisemmin korvaavuudessa toisessa korkeakoulussa suoritettu opintojakso korvaa opiskelijan opiskeluoikeudellisessa opintosuunnitelmassa olevan opintojakson, mutta se voi myös olla muulla tavalla hankittua ja todennettavissa olevaa osaamista. Korvaamisen hakuprosessi alkaa korvattavasta opintojaksosta.

Sisällyttäminen (prior learning inclusion)

Sisällyttämisessä tutkintoon hyväksiluetaan jotain sellaista muualla suoritettua osaamista, jota ei ole määritelty tutkintovaatimuksissa; yleensä nämä suoritukset sijoitetaankin tutkinnon vapaasti valittaviin opintoihin. Sisällyttää voidaan esim. sekalaisia vaihto-opintoja tai jotain sellaista osaamista, jolle ei ole suoraa (opintojaksomuotoista) vastaavuutta, mutta joka katsotaan tutkinnon osaamistavoitteeseen sopivaksi. Sisällyttämisprosessi kannattaa tehdä opintoluonnoksen kautta, ks. opintoluonnos ja myös henkilökohtainen suoritus.

Vastaavuus (equivalence)

Opintojaksolle voi määritellä vastaavan opintojakson/opintojaksot, jolloin opintojaksojen osaamiset vastaavat toisiaan. Kun opiskelija valitsee opintojaksoesitteeltä vastaavuuden, voi hän suorittaa tämän vastaavan opintojakson (tai käyttää jo suoritetun opintojakson) siihen kokonaisuuteen, jossa se on ilman erillistä hyväksilukuprosessia.

Henkilökohtainen suoritus (custom credit)

Henkilökohtainen suoritus Sisussa on suoritus sellaisesta osaamisesta, jota ei ole formaalina opintojaksona Sisussa eikä siten ole suoraan korvattavissa. Se voi olla esim. vastuuopettajan kanssa sovittu tehtävä, jolla täydennetään puuttuva osaaminen opintokokonaisuuteen, jonka sisältö on vuosien varrella muuttunut.

Suorituksen tyyppi on henkilökohtainen suoritus myös silloin, kun opiskelija sisällyttää tutkintoonsa muualla suoritettuja opintoja, esim. vaihto-opintoja; ks. sisällyttäminen. Henkilökohtaiselle suoritukselle Sisu generoi koodin ja sillä on oma group-id.

Nämä molemmat opiskelijan kannattaa tehdä opintoluonnoksen kautta: opiskelija lisää opintojen rakenteeseen suunnitellun opinnon eli opintoluonnoksen. Opintoluonnoksesta voi hakea sekä henkilökohtaista suoritusta että osaamisen sisällyttämistä.

Henkilökohtaista suoritusta voidaan käyttää myös ns. useasti suoritettavana opintojaksona. Sisussa ei ole mahdollista antaa samasta opintojaksosta useampaa suoritusmerkintää (monissa korkeakouluissa käytetään tällaisia yleisopintojaksoja, joiden alle viedään sekalaisia opsin ulkopuolisia suorituksia, esim. vaihto-opintoja saatetaan viedä saman koodin alle ja lisätietokenttä on ainoa erottava tekijä). Sisussa tällaiset opinnot tehdään henkilökohtaisiksi suorituksiksi, joilla on oma koodi ja group-id. Datamigraatiossa korkeakoulujen yhden opintojakson useammasta suoritusmerkinnästä samalle opiskelijalle generoidaan henkilökohtaisia suorituksia (eli generoidaan oma koodi ja group-id). Datamigraatiossa voidaan myös tuoda henkilökohtaisia kokonaisuussuorituksia, mutta käyttöliittymässä niitä ei voi luoda.

Automaattinen arviointi (automatic evaluation)

Opintojakso voidaan asettaa arvioitumaan automaattisesti, jolloin siitä kirjataan suoritus silloin, kun opiskelija on suorittanut siitä viimeisen pakollisen osan eli arviointikohteen. Automaattinen arviointi voidaan käynnistää myös manuaalisesti. Automaattista rviointia varten taustatietojen on oltava kunnossa.

Arvioinnin eräajo

Opintojakso voidaan asettaa arvioitumaan automaattisesti, kun opiskelija on tehnyt kaikki suoritustavan suoritukset. Eräajo ajetaan joka yö. Lisäksi automaattisen arvioinnin voi käynnistää käsin.

Erilliskirjaus (personalised evaluation)

Opintojakson suoritus voidaan kirjata manuaalisesti, vaikka opiskelijalla ei olisi yhtään tai vain osa arviointikohteista suoritettuna. Tässä tapauksessa kirjaajan vastuulla on se, että opintojakson osaamistavoite tulee täytettyä. Voidaan käyttää sellaisissa poikkeustilanteissa, joissa opiskelija on tehnyt suorituksen henkilökohtaisesti sovitulla tavalla eikä normaalin prosessin mukaan (ilmoittautuminen toteutukseen, joka arvioidaan).

Suorituksen purkaminen (credit annulment)

Sisussa opinnon suoritus voidaan purkaa. Suoritus puretaan esimerkiksi sellaisessa tilanteessa, että opintokokonaisuus on jo koostettu, mutta opiskelija haluaakin pätevästä syystä muuttaa kokonaisuuden sisältöä.

Suorituksen virhemerkitseminen (misregister)

Sisussa opinto voidaan virhemerkitä esim. silloin, kun on epähuomiossa annettu väärä arvosana tms.

Opiskelijaryhmät

Automaattiryhmät

Sisuun voi luoda automaattisia kohde- tai ohjausryhmiä. Ryhmälle annetaan rajaustekijöitä ja ryhmän jäsenet päivittyvät automaattisesti, kun opiskelijan tiedot muuttuvat. Esimerkiksi voidaan luoda ohjausryhmä, johon rajaustekijöillä haetaan syksyllä 2019 aloittaneet kevätlukukaudella 2020 läsnäolevaksi ilmoittautuneet opiskelijat. Tai kohderyhmä, jossa on viestinnän sivuaineopiskelijat, jotka ovat ilmoittautuneet läsnäolevaksi. Kun opiskelijan sivuaineoikeus lakkaa, poistaa Sisu hänet automaattisesti ryhmän jäsenistä eikä häntä enää priorisoida ilmoittautumisessa.

Manuaaliset ryhmät

Sisussa voi luoda käsin ylläpidettäviä kohde- tai ohjausryhmiä, esimerkiksi jos tarvitsee jakaa opiskelijat tuutoroitaviin ryhmiin tai joku toteutus on tarkoitettu vain sellaiselle suljetulle joukolle, jota ei rajaustekijöillä saa rajattua.

Kohderyhmä (target group)

Kohderyhmiä käytetään toteutukselle ilmoittautuneiden priorisoinnissa, ks. järjestävät kriteerit. Kohderyhmä voi olla esim. tietyn pääaineen/opintosuunnan tai sivuaineen opiskelijat, tiettynä lukuvuotena opiskelunsa aloittaneet jne.

Ohjausryhmä (tutoring group)

Ohjausryhmissä hallintaan opinto-ohjauksen ryhmiä.

Avoin yliopisto

HUOM. avoimen yliopiston termillinen ongelma ratkaisematta: yliopistoilla on avoin yliopisto, ammattikorkeakouluilla avoin amk. Toistaiseksi käyttöliittymässä ja ohjeissa käytetään termiä avoin yliopisto.

Avoimen yliopiston suoritustapa

Avoimen yliopiston tarjontaa voidaan hallita opintojaksossa omassa suoritustapamatriisissaan (opintojakson välilehti opintojakso avoimessa yliopistossa). Korkeakoulut päättävät itse, onko heillä täysin omat, erilliset opintojaksot avoimelle vai opiskelevatko avoimen opiskelijat samoja opintojaksoja kuin tutkinto- ja muut opiskelijat. Tutkinto- ja avoimen opiskelijoiden suoritustavat ovat erillisiä, mutta arviointikohteet voivat olla joko erillisiä tai samoja.

Tuotepaketti

Avoimen yliopiston suoritustapoihin luodaan tuotepaketteja, joita avoimen opiskelija ostaa. Tuotepaketille on tarkoitus antaa sopiva nimi (oletuksena valitun suoritustavan nimi, esim. "suoritustapa 1"). Tuotepaketti-termiä ei ole tarkoitus käyttää opiskelijoiden käyttöliittymässä. Opiskelija ostaa jonkun opintojakson suoritustavan ja hänellä on asetuksista riippuen oikeus osallistua suoritusoikeutensa aikana joko arviointikohteen kaikkiin tai osaan toteutuksista.

Sovellukset

KORI

Koulutusten ja opetusten tiedot, yhteinen kaikille yliopistoille, mikä tarkoittaa sitä, että yliopistot voivat hakea toisten yliopistojen opintoja.

ORI

Opiskelijoiden perustietojen rekisteri.

OSUVA

Opintojen suunnittelu ja ohjauksen palvelu.

ILMO

Opetukseen ilmoittautumisen palvelu.

ARTO

Arvioinnin ja opettajan toiminnanohjauksen palvelu.