Page tree
Skip to end of metadata
Go to start of metadata

Ei muutoksia Sisu 2.10; uusittu 20.8.2021
Käyttöliittymä: Palveluhenkilö
Sijainti: Opinnot
Välilehti: Opintokokonaisuudet, Tutkinto-ohjelmat
Roolit: OPS-suunnittelija


Rakenteen idea

Opiskelijan opintosuunnitelman pohjana on hyvin rakennetut ja opetussuunnitelmaa noudattavat tutkintorakenteet. Tutkintorakenne kuvataan hierarkisesti tutkinto-ohjelmissa ja sen sisältämissä opintokokonaisuuksissa. Opintokokonaisuudet sisältävät saman aihealueen/sisällön/osaamisen  opintojaksoja, jotka voidaan arvioida kokonaisarvosanalla. Mitä selkeämpi opetussuunnitelma, sen helpommin rakennettava rakenne.

Rakenteeseen voidaan lisätä väliotsikoita, joilla voidaan auttaa rakenteen hierarkian ja osa-alueiden hahmottamista.

Rakenteeseen määritellään säännöillä, mitkä opinnot ovat opiskelijalle pakollisia, vaihtoehtoisia ja valinnaisia ja/tai kuinka paljon opintopisteitä opiskelijan tulisi kuhunkin kokonaisuuteen suorittaa. Rakenteella ohjataan näin opiskelijan opintosuunnitelman valintoja.

Sisussa opintosuunnitelmaa ei ole tarkoitus hyväksyä erikseen. Kun rakenteet on hyvin luotuja, riittää perustapauksessa, että opiskelija noudattaa rakenteeseen annettuja sääntöjä (=suunnitelma on validissa tilassa). Poikkeustapauksissa opiskelija voi hyväksyttää poikkeavan kokonaisuuden, ks. Opintosuunnitelma ja opintojen ohjaus#Kokonaisuudensisällönhenkilökohtaistaminen

Opiskelija voi tehdä opintosuunnitelmassa seuraavia valintoja:

Ks. tarvittaessa opiskelijan ohjeet Opintosuunnitelma ja opintojen ohjaus.

Tämä ohje koskee opintokokonaisuuksia sekä tutkinto-ohjelmia, sillä niiden rakenne toimii samalla tavalla. Opintojaksoista ja opintokokonaisuuksista käytetään yhteistermiä "opinto".

Sisältöavustin on rakenteen oikean laidan paneeli, jossa palveluhenkilö luo rakenteen sisällön ja antaa sille säännön. Opiskelija tekee suunnitelmassa valinnat vastaavasti valinta-avustimessa.

Rakenteiden hallinta

Kun uudelle opinnolle määritellään ensimmäisen kerran rakennetta, ei rakenne-välilehdellä ole muuta tietoa kuin opinnon nimi. Kun klikkaa opinnon nimen riviä, aktivoituu sekä rakennetyökalu (vasemmalla puolella) että sisältöavustin (oikeassa reunassa). Opiskelijapuolella sisältöavustimesta käytetään termiä valinta-avustin. Sisältöavustimessa on kaksi välilehteä: sisällöt ja säännöt.

Alla olevassa kuvassa on tyhjän tutkinto-ohjelman rakenteen näkymä.


Sisältöjen lisääminen ja muokkaaminen

Sisällöissä voi lisätä rakenteeseen olemassa olevia opintojaksoja ja opintokokonaisuuksia; haussa voi hakea nimellä tai koodilla. Sisältö ei vaadi erillistä tallennusta.

Kuvassa sisältöavustin, kun rakenne on vielä tyhjä.

Lisäksi sisältöavustimessa voi luoda uusia opintojaksoja ja opintokokonaisuuksia (luo uusi). Tällöin opinnolle annetaan vain vähimmäistiedot, jotka täydennetään opinnon tiedoissa.

Vapaasti valittava opintojakso (tai opintokokonaisuus) lisätään rakenteeseen sisältöavustimessa klikkaamalla opintojaksojen (tai opintokokonaisuuksien) alapuolelta lisää vapaasti valittava. Rakenteeseen siirtyy silloin vapaasti valittava opintojakso/opintokokonaisuus.

Sääntöjen lisääminen ja muokkaaminen

Uuden säännön lisääminen rakenteeseen tapahtuu sisältöavustimen säännöissä. Säännöksi voidaan antaa suorita kaikki, suorita tietty kappalemäärä ja suorita tietty määrä opintopisteitä. Rakenteessa, esikatselussa ja opiskelijalle samat säännöt näkyvät muodossa valitse kaikki, valitse väh./max/tasan x kpl ja valitse väh./max/tasan op.

Säännöille voidaan antaa täydentäviä ohjetekstejä. Onkin suositeltavaa lisätä ohjetekstejä, etenkin jos rakenne on monimutkainen tai halutaan suositella jotain tiettyjä valintoja esm. tietyn pääaineen opiskelijalle tai valintayhdistelmiä on hankala kuvata pelkillä säännöillä. Ohjetekstin pituus voi olla maksimissaan 8 000 merkkiä.

Sääntö ja ohjeteksti päivitetään klikkaamalla tallenna sääntö sisältöavustimen alareunassa (opintojen sijoittamista rakenteeseen ei tarvitse tallentaa erikseen, vaan muutokset tallentuvat sitä mukaa kun niitä tehdään).

Kuvassa sivuaineelle on annettu sisältöavustimessa säännöksi op-sääntö suorita 15-40 opintopistettä ja sille ohjeteksti.


Sama esikatselussa. Jos teksti on pitkä, voi sen lukea lue lisää -napin takaa kokonaisuudessaan.



Jos sääntönä on jokin opintopistemäärä ja aikoo muuttaa joko sitä tai opinnon laajuutta, ja uusi laajuus tai sääntö on järjestelmän sääntöjen vastainen, pääsee sääntöä kiertämään muuttamalla ensin sisältöavustimeen säännöksi valitse kaikki.

Jos rakennetta tehdessä tulee kuvan mukainen virheilmoitus, tarkoittaa se seuraavaa: väliotsikon, opintokokonaisuuden tai tutkinto-ohjelman alla on sama opinto niin, että välissä on valintaryhmä. Näin ei voi tehdä, koska valintaryhmä on sääntö, ei kokonaisuus; samassa kohtaa rakennetta ei voi olla samaa opintoa kahteen kertaan. Ratkaisu: laita väliotsikko valintaryhmän tilalle. 

Rakennetyökalu

Rakennetyökalussa näkyy opinnon nimen perässä annettu sääntö (alla olevassa kuvassa valitse kaikki). Opinnon nimen alapuolella näkyy hyväksynnän tila (kuvassa hyväksytty) sekä opinnon koodi. Oikeassa laidassa on opintokokonaisuuden tavoitelaajuus (15 op). Jos kokonaisuuden sääntönä on opintopistesääntö, näytetään ennen kenoviivaa kohtaan valittujen opintojakson laajuus yhteensä (esim. väliotsikossa vieras kieli 18 op / 6 op). Väliotsikkojen alla näytetään suluissa (väliotsikko). Väliotsikko on samassa tilassa kuin emokokonaisuus. Jos rakenteessa on osia, jotka ovat luonnoksina, näytetään niissä label luonnos. Ks. myös Rakenteen ajallisuus.

Nimen vieressä olevasta kynästä voi muokata opintokokonaisuuden/tutkinto-ohjelman koodia, nimeä sekä laajuutta, jos kyseessä on käsittelyssä oleva opintokokonaisuus/tutkinto-ohjelma tai sen sisältämä, luonnostilainen opintokokonaisuus.

Rakenteeseen voi lisätä valintaryhmiä ja väliotsikoita rakennetyökalussa luo uusi valintaryhmä / väliotsikko / opintokokonaisuus.

Nuolilla voi muuttaa saman tason opintokokonaisuuksien ja väliotsikoiden järjestystä.

Myös opintojaksojen järjestystä voi muuttaa nuolilla; näitä voi järjestää myös valinta-avustimessa.


Esikatselu

Esikatselussa voidaan katsoa, miltä rakenne näyttää opiskelijalle. Palveluhenkilön esikatselussa näytetään lisäksi luonnostilaiset opintojaksot (poistettuja opintojaksoja ei näytetä). Esikatselussa voidaan testata rakenteen toimivuus tekemällä valinnat valinta-avustimessa.

Valintaryhmät ja väliotsikot

Tutkinto-ohjelman ja opintokokonaisuuden rakenteeseen voidaan lisätä väliotsikoita ja valintaryhmiä, joilla saadaan luotua hierarkinen rakenne, jonka eri osista opiskelija suorittaa joko kaikki (pakolliset), osan (vaihtoehtoiset) tai itse valitsemansa (valinnaiset) opinnot.

Väliotsikko

Väliotsikoilla helpotetaan rakenteen hierarkian ja osa-alueiden hahmottamista. Väliotsikko toimii rakenteessa samalla tavalla kuin opintokokonaisuus paitsi, että sille ei anneta formaaleja tietoja, sitä ei koosteta eikä sitä voi käyttää muissa tutkinto-ohjelmissa/opintokokonaisuuksissa. Väliotsikon alle voi lisätä opintojaksoja ja opintokokonaisuuksia sekä myös toisia väliotsikoita tai valintaryhmiä.

Väliotsikko nimetään kuvaavasti (esim. "pääaineen erikoistumisopinnot", jossa opiskelija valitsee jonkun seuraavista opintokokonaisuuksista: Tietotekniikka  / Pelisuunnittelu / Tietojenkäsittelytiede jne). Väliotsikko on kieleistetty, joten sen voi antaa suomen lisäksi sekä ruotsin ja/tai englannin kielellä. Nimeksi ei kannata antaa sääntöä (esim. vaihtoehtoiset tai valinnaiset) varsinkaan kokonaisuuden sisällä jaottelemaan pakollisuutta/vaihtoehtoisuutta/valinnaisuutta, sillä se määritellään säännöillä. Lisäksi, jos nimeksi antaa vaihtoehtoiset/valinnaiset tms., toistuu se rakenteessa eikä kuitenkaan kerro aiheesta mitään. Väliotsikon nimen kannattaa kertoa mitä (aihetta, sisältöä, osaamista) se sisältää (esim. "hallintotieteen syventävät opinnot") eikä miten se suoritetaan ("valitse tästä kolme opintojaksoa"); miten suoritetaan kerrotaan säännöillä.

Jos väliotsikossa on suoraan kiinni opintojaksoja, tulisi sen olla koostettavan opintokokonaisuuden alla, jotta sen sisältämät opintojaksot saadaan koostettua opintokokonaisuudeksi. Tällöin opintojaksot tulostetaan tutkintotodistuksella sinne, minne ne tutkintorakenteen osaamistavoitteissa kuuluvat, eivätkä ne jää lillumaan opintosuoritusotteelle irrallisina opintojaksoina. Kaikille opiskelijan suorittamille (ja tutkintoon kiinnitetyille) opinnoille tulisi olla paikka tutkinto-ohjelman osaamistavoitteissa, sekalaisille opinnoille paikka useimmiten on valinnaiset opinnot (mikä nimeämiskäytäntö tälle sitten korkeakoulussa onkaan). Poikkeus: tohtori- ja lisensiaatin tutkintojen väitöskirja, joka halutaan näkyviin tutkintotodistuksen opintosuoritusotteen koosteelle, ks. Tutkinnon koostaminen#Todistuksentiivistelmänsisältö.

Väliotsikot ovat rakennekohtaisia ja niiden poistamisessa Sisu näyttää varmistusmodaalin:

Väliotsikko tutkinnon koostamisessa

Väliotsikko voi olla suoraan kiinni tutkinto-ohjelmassa, jos se sisältää koostettavan opintokokonaisuuden, joka halutaan näkyviin tutkinnon koosteeseen. Esimerkiksi tarkentavan valinnan (esim. pääaineen, opintosuunnan, erikoistumisalueen tms.) voi tehdä väliotsikkoon: väliotsikon säännöksi annetaan valitse 1 ja siihen liitetään opintokokonaisuudet, jotka ovat pääainekokonaisuuksia (esim. opintokokonaisuudet markkinoinnin pääaine, myynnin pääaine, kansainvälisten suhteiden pääaine).

Kuvassa erään kanditutkinnon pääaineet:

Opintokokonaisuuden ja tutkinto-ohjelman koostamisessa valitaan, mitkä väliotsikoista halutaan näyttää tutkintotodistuksen koosteessa ja opintosuoritusotteella. Väliotsikoiden nimiä voi siinä vaiheessa myös muokata. Näytettäviä tasoja voi tutkinto-ohjelmatason lisäksi olla enintään neljä (esim. yksi opintokokonaisuus, jonka alla hierarkisesti kolme väliotsikkoa); ks. tarkemmin alempana ja Tutkinnon koostaminen → opintosuoritusotteella näytettävä hierarkia.


Kuvassa esimerkki siitä, miten ei pitäisi käyttää väliotsikoita.

Virhe 1: samannimisiä osia

Virhe 2: pakolliset opinnot eivät tarvitse omaa väliotsikkoa, koska ne voi liittää suoraan opintokokonaisuuteen

Virhe 3: Tutkinto-ohjelmassa Esimerkkirakenne on pelkkiä väliotsikoita, jolloin niissä olevia opintojaksoja ei koosteta opintokokonaisuuteen ja siten myös tutkintotodistukselle ei saa järkevää koostetta

Väliotsikko vai opintokokonaisuus

Kumpaa sitten kannattaa käyttää, väliotsikkoa vai opintokokonaisuutta?

Asiaa kannattaa pohtia seuraavien asioiden valossa:

  • Väliotsikolla ei ole tavoitelaajuutta
  • Väliotsikolla ei formaaleja tietoja
    • ei tarvitse ylläpitää ja päivittää jokaisella ops-kierroksella
  • Väliotsikkoa ei voi jakaa muille rakenteille
    • jos halutaan jaettava olio (=käytössä täsmälleen samanlaisena useassa eri rakenteessa), kannattaa käyttää opintokokonaisuutta
      • voi tarvittaessa merkitä ei-arvosteltavaksi (opintokokonaisuutta ei koosteta)
      • jos opinnoista halutaan antaa arvosana (keskiarvo), pitää sen olla arvosteltava
    • Väliotsikkoa ei rakennehierarkiassa voi nostaa ja laskea

Valintaryhmä

Valintaryhmällä asetetaan sääntöjä siihen sijoitetuille opinnoille (esim. valitse kolmesta opintojaksosta kaksi). Valintaryhmää käyttämällä voidaan rakenteeseen tuoda sääntöjä silloin, kun ei tarvitse erityisesti nimetä valintaa; valintaryhmälle ei voi antaa nimeä. Valintaryhmä ei siten kasvata rakenteen hierarkiaa.

Valintaryhmä näkyy opiskelijalle vain valintoja ohjaavana sääntönä eli ts. opiskelija näkee valintaryhmän sisällön (esim. 10 opintojaksoa), ja valintaryhmän säännön (esim. valitse 5 kappaletta). Valintaryhmän alle voi lisätä opintojaksoja ja opintokokonaisuuksia.

Valintaryhmiä voi käyttää jos esimerkiksi halutaan tuoda rakenteeseen vaihtoehtoisiksi opintoja, joille ei välttämättä ole yhteistä nimittäjää tai sitä ei ole tarpeen rakenteessa korostaa. Opintokokonaisuudessa/väliotsikossa voi tällöin olla useampi valintaryhmä, joista opiskelija valitsee opintoja sääntöjen sallimissa rajoissa.

Kuvan esimerkissä on rakenteessa kolme valintaryhmää, joista opiskelija valitsee kustakin yhden opintojakson. Opintojaksot sijoittuvat valintaryhmien emokokonaisuuteen täydentävät opinnot.

Koska valintaryhmä on sääntö, eikä rakenteen hierarkinen osa, ei sen emotasossa (opintokokonaisuus/väliotsikko; kuvassa opintokokonaisuus täydentävät opinnot) voi olla samaa opintoa useampaan kertaan. Esimerkiksi ylemmän kuvan tapauksessa oikean laidan avustimessa ei voisi opintojakso musiikkipsykologia olla muissa valintaryhmissä kuin missä se on. Jos kuitenkin on tarve sijoittaa sama opintojakso useampaan paikkaan valittavaksi, pitää käyttää väliotsikkoa. Esimerkiksi kuvan tilanteessa ylimmän valintaryhmän korvaisi väliotsikko taidejaksot, keskimmäisen musiikkiopinnot ja kolmannen kasvatustieteen opinnot. Alemmassa kuvassa sama rakenne näillä väliotsikoilla. Myöskään väliotsikoilla rakennettuun kokonaisuuteen opiskelija ei saa valittua samaa opintojaksoa kahteen kertaan, ks. Epäsuorat valinnat, mutta opintojakso on mahdollista sijoittaa kahteen paikkaan valittavaksi.

Valintaryhmä tutkinnon koostamisessa

Valintaryhmä ei näy tutkintotodistuksessa, joten sen alla rakenteessa olevat opinnot tulostuvat ilman otsikkoa ylemmän tason alle.

Säännöt

Säännöillä voidaan rakentaa sellainen tutkintorakenne, jossa opiskelija näkee kokonaisuuksien tiloista, ovatko hänen tekemänsä valinnat oikein = hyvin rakennettu tutkintorakenne ei vaadi erillistä tarkastusta eikä opiskelijalle ole epäselvää mitä hänen pitää tai mitä hän voi opiskella. Toisin sanoen, opiskelija näkee rakenteessa pakolliset opinnot ja myös ne kohdat, joissa hän voi itse valita joko rajatusta joukosta (vaihtoehtoiset) tai ”täysin” vapaasti (valinnaiset opinnot).

Opintokokonaisuuksille ja tutkinto-ohjelmille on määriteltävä ainakin ylätason rakenne, josta löytyy vähintään yksi sääntö. Ilman rakennetta ja vähintään yhtä sääntöä ei opintokokonaisuutta/tutkinto-ohjelmaa voi hyväksyä.

Opintokokonaisuuden ja tutkinto-ohjelman rakenteeseen sekä väliotsikoihin voidaan sisällyttää pakollisia, vaihtoehtoisia ja valinnaisia opintoja tai toisia opintokokonaisuuksia ja väliotsikoita. Näitä valintoja määritellään säännöillä, joita ovat: suorita kaikki, suorita tietty kappalemäärä ja suorita tietty määrä opintopisteitä. Rakenteessa, esikatselussa ja opiskelijalle samat säännöt näkyvät muodossa valitse kaikki, valitse väh./max/tasan x kpl ja valitse väh./max/tasan op. Pelkän säännön voi tuoda rakenteeseen valintaryhmällä, ks. ylempänä.

Sääntö koskee aina seuraavan tason valintoja, joten erityisesti syvissä hierarkioissa kannattaa olla tarkkana sääntöjen kanssa, jotta ne eivät ole ristiriidassa keskenään ja että oikealla tasolla on oikea sääntö. Liian syviä ja monimutkaisia rakenteita on syytä välttää em. syistä. Muista siis aina testata luomasi rakenteet!


Sääntöjen toimivuutta kannattaa testata esikatselussa ja kokeilla miltä eri säännöt näyttävät opiskelijalle.


Kuvassa on tutkinto-ohjelman lisäksi yhteensä viisi tasoa (valintaryhmä on sääntö, ei taso):

1. Tiedekunnan opinnot

1. Historian pääaineopinnot

2. Historian perusopinnot

2. Historian aineopinnot

3. Perinteinen historia (yksi pääaineen syventymisvaihtoehdoista; muita ei näytetä)

4. Alueiden historia

4. Historian työmenetelmät

4. Historian metodiopinnot

5. Valinnaiset metodiopinnot (väliotsikko)

Tutkintotodistuksessa tasoja voidaan näyttää (tutkinto-ohjelman lisäksi) maksimissaan neljä, ks. Tutkinnon koostaminen#Opintosuoritusotteellanäytettävähierarkia. Kuvan tapauksessa opintokokonaisuuden historian metodiopinnot koostamisessa kannattaa jättää siis piilottaa väliotsikko valinnaiset metodiopinnot.

Lisäksi osa opintokokonaisuuksista voi olla ei-arvosteltavia, jolloin opintokokonaisuuden/tutkinto-ohjelman koostamisessa ne voidaan joko piilottaa tai jättää näkyville. Kuvassa koostettavia opintokokonaisuus voisi olla

  1. vain historian pääaineopinnot
  2. historian pääaineopinnot ja perinteinen historia
  3. historian pääaineopinnot ja historian perusopinnot ja historian aineopinnot
  4. historian perusopinnot ja historian aineopinnot
  5. historian pääaineopinnot ja historian perusopinnot ja historian aineopinnot ja perinteinen historia

Parhaan lopputuloksen saa, kun testaa erilaisten vaihtoehtojen tulostumista tutkintotodistukselle. Huom. tutkintotodistuksen koostamisessa voidaan tehdä valintoja ei-arvosteltavan opintokokonaisuuden/väliotsikon näyttämisestä vain suoraan tutkinto-ohjelmassa kiinni oleviin tasoihin, muut valinnat tehdään jo opintokokonaisuuksien koostamisessa ks. Tutkinnon koostaminenväliotsikoidenkäyttö.

Rakenteiden sääntöjen ja rakentamisen harjoittelussa kannattaa käyttää kopiointia ops-kaudelle: näin saat ”tallennettua” edellisen version, jos haluatkin palata siihen.

Pakolliset opinnot tai rakenteen osat

Sääntö: suorita kaikki

Kun säännöksi asettaa suorita kaikki, tulee opiskelijan rakenteeseen automaattisesti kaikki kokonaisuudessa suoraan kiinni olevat opintojaksot, opintokokonaisuudet ja väliotsikot. Kyseinen sääntö on oikeastaan kappalesääntö, jossa valitaan kaikki kappaleet, joita kokonaisuudessa on (esim. 5/5). Kappalesääntö ei laske opintopisteitä, vaan ainoastaan, että kappalemäärä täsmää. Sääntö laskee kappaleiksi opintojaksot, opintokokonaisuudet ja väliotsikot.

Tätä kannattaa käyttää silloin, kun kaikki osiot ovat pakollisia. Opiskelija ei saa näitä pois rakenteesta muuta kuin tekemällä poikkeavan rakenteen vapaan muokkauksen toiminnolla; tällöin kokonaisuus menee epävalidiin tilaan, ks. ohjaajan ohjeissa Ohjattavani#Poikkeavatjaerillistähyväksyntäävaativatkokonaisuudet ja opiskelijan ohjeessa Opintosuunnitelma ja opintojen ohjaus#Rakenteensisältöäkoskevathakemukset(vapsut).

Kuvassa opintokokonaisuuden HIS400 Opinnäytteeseen liittyvät opinnot osat ovat pakollisia. Osat ovat kolme opintojaksoa ja väliotsikko kypsyysnäyte koulusivistyskielellä, josta opiskelija valitsee sen säännön mukaan yhden. Opintokokonaisuuden koostamisessa väliotsikko kypsyysnäyte koulusivistyskielellä voidaan piilottaa.

Jos halutaan, että tutkinto-ohjelman rakenteessa on opintopistesääntö tutkinnon laajuudelle (esim. min. 120 op) ja samalla valita kaikki pakolliset osat suoraan rakenteeseen, voidaan käyttää valintaryhmää apuna. Tällöin tutkinto-ohjelman säännöksi annetaan opintopistesääntö JA lisätään sen alle valintaryhmä suorita kaikki -säännöllä, jonka alle lisätään tutkinnon kokonaisuudet. Opiskelijalle kaikki rakenteen osat tulevat näin suoraan rakenteeseen, mutta tutkinto-ohjelma ei ole validi ennen kuin sen alle on valittuna min. 120 op.

Tämä toimii vastaavalla tavalla myös opintokokonaisuuksissa ja väliotsikoissa.

Kuvassa valintaryhmää apuna käyttäen saadaan tutkinto-ohjelmassa suoraan kiinni olevat valituiksi pakollisina osina:

Viestintä- ja kieliopintojen opintokokonaisuudessa sen sijaan riittää, että valitse kaikki on opintokokonaisuudessa, sillä se sisältää ryhmitteleviä väliotsikoita, joiden sisältö valitaan väliotsikoiden sääntöjen mukaisesti. Opintokokonaisuuden tavoitelaajuus sallii sen, että vieraita kieliä valitaan kolme kappaletta. Jos opiskelija saa vapautuksen toisen kotimaisen suorittamisen velvollisuudesta, voisi hän tehdä poikkeavan rakenteen hakemuksen opintokokonaisuuteen viestintä- ja kieliopinnot; hakemuksessa hän poistaisi kokonaan väliotsikon toinen kotimainen kieli. Jos tilalle ei tarvitsisi tehdä mitään, täyttyisi kuitenkin opintokokonaisuuden minimilaajuus 15 op (tai tilalle voisi tehdä esim. toisen vieraan kielen - mikä vaatimus sitten korkeakoululla onkaan).

Vaihtoehtoiset opinnot tai rakenteen osat

Jos haluaa sijoittaa rakenteeseen toisilleen vaihtoehtoisia opintoja, kannattaa käyttää joko sääntöä suorita tietty opintopistemäärä tai suorita tietty kappalemäärä. Esimerkiksi opintokokonaisuuden alle voi laittaa kymmenen vaihtoehtoista opintojaksoa, joista opiskelija valitsee viisi kappaletta. Tai jos opintokokonaisuuden laajuus on vähintään 25 op, niin opiskelija valitsee sen verran opintojaksoja, että määrä täyttyy. Tai opiskelijan pitää valinta pääaineen sisällä erikoistumisalue tms. 

Sääntö: suorita tietty kappalemäärä

Jos säännöksi  asettaa tietyn kappalemäärän suorittamisen, voi määräksi asettaa täsmälleen x kappaletta tai välillisen kappalemäärän esim. 3-5 kappaletta. Kappalesääntö ei laske opintopisteitä, vaan ainoastaan, että kappalemäärä täsmää. Sääntö laskee kappaleiksi opintojaksot, opintokokonaisuudet ja väliotsikot. Kappalesääntöä ei kannata käyttää, jos sen alle tulee erityyppisiä osia eli opintojaksoja, opintokokonaisuuksia ja väliotsikoita.

Kuvassa esimerkki siitä, miten suorita tietty kappalemäärä -sääntöä ei kannata käyttää. Kuvan tilanteessa voisi käyttää suorita kaikki sääntöä.


Sama rakenne esikatselussa, jossa huomaa, että osiot ovat samanarvoisia.

Jos opintokokonaisuuteen/väliotsikkoon, jossa on sääntönä suorita tietty kappalemäärä, lisää pelkkiä valintaryhmiä, kannattaa olla tarkkana, etteivät säännöt ole ristiriidassa kuten kuvassa.

Jos laittaa säännöksi suorita 0-5 kpl, ei opiskelijan tarvitse valita välttämättä mitään. Tällöin opiskelijalle näkyy valinta-avustimessa valitse max 5 ja rakenteessa vapaaehtoisia valintoja. Kappalemäärää voi käyttää esimerkiksi silloin, kun kokonaisuuden alla on opintojaksoja tai opintokokonaisuuksia, joista opiskelija valitsee vain tietyn määrän. Opintokokonaisuuksia voisivat olla esim. pääaineen vaihtoehtoiset syventävät moduulit, joista opiskelija valitsee kaksi.

Jos opintokokonaisuudessa on tiukasti vahdittu laajuus (esim. opiskelijan tulee suorittaa tasan 20 op), sitä voi olla hankala saavuttaa kpl-säännöllä, jos opintojen laajuudet vaihtelevat. Tällöin kannattaa ennemmin käyttää opintopistesääntöä.

Jos taas on esim. kaksi vaihtoehtoa, kappalemäärä ei anna opiskelijan valita kuin toisen. Opintopistesääntö antaisi opiskelijan valita molemmat, mutta kokonaisuus menisi epävalidiin tilaan, jos molemmat eivät mahdu opintopistesäännön sisään.

Kappalesääntöä kannattaa käyttää, kun on olennaista valita sisältöjä (teema A / teema B / teema C) tai rinnakkaisista vaihtoehdoista (kanditutkinnon pakolliset kieliopinnot).


Tarkentava valinta

Tutkinto-ohjelman täsmentäminen tarkentavalla valinnalla (pääaine, opintosuunta, erikoistumisalue tms.) pitää tehdä rakenteeseen säännöllä valitse 1 kpl. Pääainevalinta voi esimerkiksi olla väliotsikossa ”pääaine”, sääntönä on valitse 1 kpl ja alla pääaineet opintokokonaisuuksina. Näin koulutusten rakenteeseen saada tarkentavat valinnat, ks. https://confluence.funidata.fi/display/OTM/Koulutukset-ohje#Koulutuksetohje-Tarkentavienvalintojenlisääminen.

Sääntö: suorita tietty opintopistemäärä

Säännöksi voi asettaa täsmällisen (suorita x opintopistettä y:stä) tai välillisen opintopistemäärän (esim. 5-25 op).

Tätä sääntöä voi käyttää esim. jos opiskelijan pitää suorittaa ei niin tarkkaan määriteltyä osaamista jonkun verran tutkintoon. Esimerkiksi syventävissä opinnoissa opiskelija valitsee kiinnostuksensa kohteiden mukaan 50 opintopisteen valikoimasta maksimissaan 25 op.

Myös tässä säännössä voidaan käyttää nollaa alarajana eli asettaa säännöksi esim. suorita 0-55 op ja opiskelijan ei ole pakko valita mitään. Opintojen rakenteessa opiskelija näkee silloin, että ko. kohtaan rakennetta ei ole pakko valita mitään (vapaaehtoisia valintoja). Tätä kannattaa käyttää esimerkiksi tutkinnon vapaasti valittavissa opinnoissa, jolloin opiskelija voi jättää kokonaisuuden tyhjäksi, jos opintopisteet kertyvät jo toisaalla tutkinnon rakenteessa täyteen. Ks. alempana myös vapaasti valittavat.

Op-sääntö laskee kokonaisuuden alla olevia opintopisteitä siten, että se huomioi opiskelijan tekemät opintojaksojen valinnat, ei sitä onko kaikista sisällöistä tehty valintoja (sisällä olevissa kokonaisuuksissa/väliotsikoissa pätee niiden omat säännöt).

Esimerkiksi opintokokonaisuuden HIS700 Historian erikoistumisopinnot A sääntö on valitse 30-50 op. Sen alla on kolme opintokokonaisuutta omine sääntöineen.

Opintokokonaisuus HIS700 on tilassa valinnat tehty, kun yhdestä alla olevasta opintokokonaisuudesta on valittu 30 op. Kahdesta muusta ei tarvitse tehdä valintoja. Jos halutaan, että valintoja tehdään myös kahdesta muusta, kannattaa opintokokonaisuudet laittaa valintaryhmän alle, jossa sääntönä valitse kaikki ja niihin sellaiset säännöt, joissa kaikista pitää valita.



HUOM. jos opiskelijan tulee suorittaa kaikki opinnot, kannattaa ennemmin käyttää sääntöä suorita kaikki kuin asettaa opintopistesäännöksi suorita täsmälleen kokonaisuuden opintopisteiden määrä. Suorita kaikki asettaa kaikki opinnot suoraan rakenteeseen valituiksi, kun taas opintopistesäännössä opiskelijan pitää käydä ne itse valitsemassa.

Jos annetaan välillinen laajuus, niin pitää huomioida, että rakenteessa annetun säännön minimin pitää olla sama tai pienempi kuin opintokokonaisuuden perustiedoissa määritelty opintopistelaajuus (tavoitelaajuus) ja säännön maksimin pitää olla sama tai suurempi kuin opintopistelaajuuden maksimi (ks. alla oleva virheilmoitus). Säännön on siis oltava tavoitelaajuutta väljempi. Jos opintokokonaisuuden perustiedoissa on määritelty tavoitelaajuudeksi min. 15 op ja max. 15 op, ei rakennepuolella voi antaa säännön minimiksi 16 op eikä maksimiksi 14 op. Sääntönä voi olla esim. ”suorita 10-20 op”. Tämä antaa joustoa sellaisessa tapauksessa, että opintojaksojen laajuus on muuttunut tai opintojakson tilalle on suunnitelmassa vaihdettu vastaava opintojakso, jonka laajuus on pienempi kuin alkuperäisen opintojakson (jos näin toimitaan). Näin ollen ko. kokonaisuudessa 10 op riittää siihen, että rakenne on sääntöjen mukainen, mutta 9 op ei. Tästä lisää sääntojen logiikassa.

Sääntöjen muokkaamisessa voi vastaan tulla em. ristiriita säännön ja tavoitelaajuuden muokkaaamisessa. Virheilmoituksen tilanteen pääsee korjaamaan tarvittaessa muuttamalla rakenteen säännöksi hetkellisesti suorita kaikki.

Vapaasti valittavat

Rakenteeseen voi lisätä vapaasti valittavan opintojakson (ja opintokokonaisuuden). Tämä on sääntö, joka antaa hakea ko. kohtaan rakennetta minkä tahansa Sisusta löytyvän opintojakson (tai opintokokonaisuuden). Kannattaa siis harkita, missä kohtaa rakennetta sitä voi käyttää; tutkintorakenteissa useimmiten on oma kohtansa opiskelijan omille (vapaille) valinnoille, mutta esim. opintosuunnissa/pääaineissa tms. lienee harvemmin mahdollista valita mikä tahansa opintojakso. Samoin kannattaa harkiten käyttää vapaasti valittavia opintokokonaisuuksia ja käyttää sen sijaan sivuainetoiminnallisuuksia, ks. Sivuaineen hallinta.

Jos halutaan tarkistaa, että opiskelijan valinnaiset ovat ok (eivätkä esimerkiksi päällekkäisiä muiden opintojen kanssa), voi opintokokonaisuuden merkitä erillistä hyväksyntää vaativaksi, ks. Opintokokonaisuudet#Erillinenhyväksyntä, opiskelijan ohjeissa Opintosuunnitelma ja opintojen ohjaus#Erillistäksyntäävaativaopintokokonaisuus. Jos ei kuitenkaan haluta tarkistaa jokaisen opiskelijan valinnaisia opintoja, voidaan tarkistus tehdä vasta, kun opiskelija hakee tutkintoa (eli hylätä valmistumishakemus, jos valinnaiset opinnot eivät kelpaa).

Tässä palveluhenkilön näkymä väliotsikkoon Taiteen kandidaatintutkinnon vapaasti valittavat opinnot, johon on lisätty vapaasti valittava opintojakso. Vapaasti valittava opintojakso siirtyy sen kokonaisuuden alle, jonka alla lisäys tehtiin. Opiskelija voi siis valinta-avustimessa lisätä tähän kohtaan mitä tahansa opintojaksoja.

Sama opintokokonaisuus opiskelijan rakenteessa; opintokokonaisuus Taiteen kandidaatintutkinnon vapaasti valittavat opinnot on samassa väliotsikossa (sivuaine ja valinnaiset) sivuaineen kanssa, jotta opiskelija voi tehdä ko. kohtaan sivuaineen laajempana (tai kaksi sivuainetta) ja tarvittaessa tutkinnon puuttuvat opintopisteet täyteen vapaasti valittavissa. Kyseisessä rakenteessa sivuaine on pakollinen min. 15 op, ja opiskelija on sen rakenteeseen jo valinnut. Opintokokonaisuuteen taiteen kandidaatintutkinnon vapaasti valittavat opinnot hän on valinnut opintojaksoja 15 op:n verran. Väliotsikon sivuaine ja valinnaiset yhteisopintopistemäärä on 40 op, mikä ei vielä täyty eli opiskelijan tulee vielä valita jompaan kumpaan vielä 10 op.

Kun lisää rakenteeseen vapaasti valittavan opintojakson (tai opintokokonaisuuden), tulee katsoa, että säännöt (etenkin opintopisteet) sallivat vapaasti valittavien lisäämisen. Jos vapaasti valittavia ei ole pakko valita (= tutkinto saattaa tulla täyteen jo muilla opinnoilla), kannattaa säännöksi asettaa suorita tietty opintopistemäärä ja sen alarajaksi 0 op. Tällöin opiskelijan ei ole pakko valita kyseiseen kokonaisuuteen mitään. Opiskelijan rakenteessa lukee silloin vapaaehtoisia valintoja.

Tällaiseen valinnaisia opintojaksoja sisältävään opintokokonaisuuteen voi lisätä myös tarjolle opintojaksoja, jos halutaan suositella joitain opintoja. Opiskelija voi silloin valita näistä ja/tai etsiä haussa mitä tahansa opintojaksoja.


Lisää vapaasti valittava on sääntö (any-course-rule) eikä se siten toimi valintaryhmässä, koska silloin samassa kohdassa on "päällekkäin" kaksi sääntöä (valintaryhmä on myös sääntö). Lisää vapaasti valittava kannattaa aina laittaa väliotsikkoon tai opintokokonaisuuteen.

Sivuaine

Ks. Sivuaineen hallinta

Sääntöjen logiikka

Hierarkia

Sääntö koskee vain siinä suoraan kiinni olevia osia (opintoja, väliotsikoita). Kannattaa olla tarkkana, ettei rakenna hierarkiaan keskenään ristiriitaisia sääntöjä - testaamalla paras!

Esimerkiksi jos opintokokonaisuuden sääntönä on valitse kaikki ja kokonaisuuden alla on suoraan yksi opintojakso sekä kaksi väliotsikkoa, niin tulee rakenteeseen automaattisesti nämä kaikki kolme: opintojakso ja molemmat väliotsikot. Väliotsikoilla on omat sääntönsä, esimerkiksi toisessa suorita 5-10 op ja toisessa suorita max 15 op. Opiskelijan näkökulmasta valinnat on tehty, kun hän on ensimmäisen väliotsikon alta valinnut yhden sen alla olevan opintojakson. Toisesta väliotsikosta ei tarvitse valita mitään, koska sen sääntö on 0-15 opintopistettä.

Tässä yllä mainittu esimerkki palveluhenkilön näkökulmasta:

Tässä sama tilanne opiskelijan näkymänä esikatselun kautta, kun on hän on tehnyt riittävät valinnat:

Kuvassa rakenne, jossa ylä- ja alatason säännöt ovat keskenään ristiriidassa, kun valinnat alatasoilla tehdään säännönmukaisiksi.

Ylätasoa ei voi saada validiin tilaan, sillä esim. kuvan tilanteessa ylätasolla on 5 op liikaa, mutta yhdessä väliotsikossa valinnat ovat vielä kesken.

Suunnitelman tilat

Tilat periytyvät on hierarkiassa: jotta ylin taso on validissa tilassa, täytyy kaikkien sen alikokonaisuuksien olla validissa tilassa.

Suunnitelman validit tilat ovat:

  • valinnat tehty
  • osat suoritettu
  • valinnat hyväksytty*
  • valinnat hyväksytty, osat suoritettu*
  • valinnat hyväksytty ehdollisesti*
  • valinnat hyväksytty ehdollisesti, osat suoritettu*
  • vapaaehtoisia valintoja

Kun valinnat ovat kesken, lukee rakenteessa valinnat kesken.

*tähdellä merkityt liittyvät kokonaisuuksien hakemuksiin, ks. opiskelijan ohjeessa Opintosuunnitelma ja opintojen ohjaus#Rakenteensisältöäkoskevathakemukset(vapsut).

Jos jossain kokonaisuudessa on epävalideja valintoja, on tämä kokonaisuus, sen emokokonaisuus, emokokonaisuuden emokokonaisuus jne. ovat epävalidissa tilassa aina koulutukseen ja koko suunnitelmaan asti.

Kuvassa on opintoluonnos prinssien historia väliotsikossa valinnaiset metodiopinnot, johon ei saa lisätä mitä tahansa opintojaksoa (ks. Opintosuunnitelma ja opintojen ohjaus#Opintoluonnossuunnitelmassa). Epävalidius periytyy emotasoille:

valinnaiset metodiopinnothistorian metodiopinnot → historian aineopinnot → historian pääaineopinnot → historian kandidaattitutkinto → historian koulutus


Opintopistesääntö ja tavoitelaajuus

Opintokokonaisuudelle/tutkinto-ohjelmalle perustiedoissa asetettu laajuus on tavoitelaajuus (target credits).

Opiskelijan valintoja validoidaan kuitenkin rakenteessa annettuja sääntöjä vasten. Jos sääntönä käytetään opintopistesääntöä, on säännön oltava sama tai väljempi kuin tavoitelaajuus: Jos opintokokonaisuuden tavoitelaajuus on 20-30 op, voi sääntö olla valitse 20-35 op, mutta ei valitse 15-35 op (säännön minimin pitää olla sama tai vähemmän kuin alle tavoitelaajuus) tai valitse 20-25 op (säännön maksimin pitää olla sama tai suurempi kuin tavoitelaajuus).

1. Kun op-sääntö on opintokokonaisuudessa / tutkinto-ohjelmassa, niin opiskelijalle näytetään opintokokonaisuudelle asetettu tavoitelaajuus valinta-avustimessa silloin, kun valinnat ovat kesken. Opiskelijan valintoja peilataan kuitenkin sääntöä vasten.

Kuvassa opintokokonaisuus muodin pääaine palveluhenkilön käyttöliittymässä. Sääntö on valitse 65-100 op. Tavoitelaajuus on 70-90 op. 

Kun opiskelija ei ole tehnyt mitään valintoja, näytetään valinta-avustimessa tavoitelaajuus:

Kun valintoja ei ole riittävästi, on opintokokonaisuuden tila rakenteessa valinnat kesken:

Opintokokonaisuus on validissa tilassa (valinnat tehty), kun valintoja on tehty yli 65 op, mutta alle 100 op (kuvassa valittu 66 op):

Jos opiskelija valitsee yli säännön maksimin, menee opintokokonaisuus epävalidiin tilaan (sääntöjen vastainen):


2. Kun op-sääntö on väliotsikolla, niin näytetään se opiskelijalle valinta-avustimessa, koska väliotsikolla ei ole tavoitelaajuutta.

Kuva palveluhenkilön käyttöliittymässä; molemmat luvut ovat väliotsikossa sääntöjä:

Sama opiskelijalle, kun valintoja ei ole tehty:


Tavoitelaajuudella kuvataan se opintopistelaajuus, johon opiskelijat pyrkivät. Väljemmällä säännöllä voidaan sallia tavoitelaajuuden alitus tai ylitys erikoistilanteissa, esim. ops-kausien vaiheessa, kun sisällöt muuttuvat ja opiskelijoilla on kesken olevia suorituksia. Näitä erikoiskeissejä on mahdollista hoitaa myös poikkeavilla rakenteilla – korkeakoulu voi itse päättää haluaako se (murrosvaiheessa) rakentaa joustavan rakenteen vai vaatia opiskelijaa hakemaan erillistä suorituslupaa poikkeavalle kokonaisuuden sisällölle.

Laajuudet voivat olla eri myös opintojaksojen vastaavuuksissa (jos näin siis toimitaan), jolloin tiukka tavoitelaajuus ei välttämättä täyty.

Jos halutaan, että opiskelija valitsee annetuista vaihtoehdoista täsmälleen tietyn opintopistemäärän, laitetaan sekä säännöksi että tavoitelaajuudeksi täsmälleen sama opintopistemäärä. Tällöin väliotsikko/opintokokonaisuus menee epävalidiin tilaan, jos sen sisällössä on yhdenkin opintopisteen ero (vastaavuus, opintojaksojen laajuusmuutokset).

Kappalesääntö ja tavoitelaajuus

Jos opintokokonaisuudessa/tutkinto-ohjelmassa on kappalesääntö ja tavoitelaajuus, näytetään se näin palveluhenkilön käyttöliittymässä:

Valinta-avustimessa opiskelijalle näytetään sääntö.

Kappalesääntö väliotsikossa ja valintaryhmässä

Väliotsikolla tai valintaryhmällä ei ole tavoitelaajuutta, joten niissä näytetään vain sääntö.

Esimerkissä on väliotsikko toinen kotimainen kieli, jonka alla suomi ja ruotsi ovat valintaryhmissä.

Valinta-avustimessa opiskelija näkee ylimpänä väliotsikon säännön ja sen sisällä kaksi sääntöä (eli valintaryhmää).

Kun opiskelija klikkaa valintapilleriä esim. opintojakson LCA-1201 kohdalla, siirtyy koko valintaryhmän sisältö (LCA-1201 & LCA-1202) suunnitelmaan, koska valintaryhmän sääntö on valitse kaikki (eli valitse 2 kpl / 2 kpl). Väliotsikko toinen kotimainen on valinnan jälkeen validissa tilassa (valinnat tehty). Jos opiskelija tehtyään tämän valinnan valitsee opintojakson LCA-1102, siirtyy koko valintaryhmän (LCA-1102 ja LCA-1101) sisältö suunnitelmaan ja aiemmin valittu sisältö poistuu, sillä väliotsikon sääntö on valitse 1.


Rakenteen ajallisuus

Kun rakenteeseen lisätään opintoa ja haku kohdistuu useampaan versioon, näytetään hakutuloksissa näistä yksi, seuraavassa järjestyksessä: 

  1. Ensisijaisesti julkaistu versio samalla ops-kaudella; jos sitä ei löydy, niin julkaistu versio tulevaisuudessa; jos sitä ei löydy, niin lähin menneisyyden julkaistu versio
  2. toissijaisesti luonnos; samalla logiikalla kuin edellä

Rakenteeseen menee saman ops-kauden versio.

Jos opinnosta ei ole tarkasteltavalle ops-kaudelle versiota, näytetään siitä huomautus:

Kun opinnosta luodaan uusi versio, päivittyvät ne automaattisesti kokonaisuuden rakenteeseen ja varoituskolmio poistuu.

Jos kuluvan ops-kauden versio on poistettu, näytetään siitä huomautus:

Opiskelija ei näe eikä siten myöskään esikatselussa näytetä poistettuja opintojaksoja.

Ks. myös Hakutoiminnon logiikka.

Epäsuorat valinnat

Opintojen rakenteessa saattaa olla valittavana samoja opintojaksoja (tai opintokokonaisuuksia) eri kohtiin rakennetta. Opintojakso (opintokokonaisuus) voi kuitenkin olla samassa koulutuksessa vain kerran. Näitä opintoja, jotka ovat rakenteessa jo toisaalla, kutsutaan epäsuoriksi valinnoiksi.

Sisu huolehtii siitä, että opiskelija ei voi sijoittaa samaa opintojaksoa/opintokokonaisuutta rakenteeseen kahteen paikkaan, koska samaa osaamista ei ole järkeä suorittaa kahteen kertaan.

Epäsuora valinta saattaa aiheuttaa vajeen opintopistelaajuuteen kokonaisuuteen, jossa opinto on epäsuorasti (= ei ole siinä). Tämä opiskelijan pitää huomioida jossain toisessa kohtaa rakennetta, jotta tutkinnon minimiopintopisteet tulevat täyteen. Esimerkiksi sivuaineopintokokonaisuus on 25 op tutkinnosta. Opiskelijalla on kuitenkin sivuaineen pakollinen opintojakso jo sijoitettuna pääaineeseen, jolloin sivuaineeseen tulee tosiasiallisesti 20 op eli  5 opintopisteen vaje. Opiskelijan täytyy silloin toiseen kohtaan rakennetta valita 5 op lisää (esim. pääaineen valinnaisiin tai tutkinnon valinnaisiin opintoihin). Rakenteen sääntöjen on huomioitava tämä tilanne eli jossain toisessa kohtaa rakennetta pitää olla joustoa (esim. valinnaisissa sääntönä suorita vähintään x op eikä liian tiukkaa maksimi op-määrää).

Epäsuorat valinnat kappalesäännössä

Jos opintojakso on kokonaisuudessa, jonka sääntönä on kappalesääntö (esimerkiksi pakollisena säännössä suorita kaikki tai suorita tietty kappalemäärä, esim. valitse 1/3), mutta on valittu jo toisaalle, niin silloin kappalesääntö täyttyy. Opintokokonaisuuden, josta tämä opintojakso puuttuu (ts. on sinne epäsuorasti valittu), katsotaan olevan sääntöjen mukaan kunnossa, koska ko. osaaminen on koulutuksessa muualla eli osaamistavoite täyttyy. Opintokokonaisuuden voi koostaa ilman epäsuoraa opintojaksoa, jos se on suoritettu; muuten Sisu ei valvo sen pysymistä koulutuksen rakenteessa. Em. tilanne voi syntyä esim. silloin kun opiskelija valitsee sivuaineen, ja sen pakollinen opintojakso on jo valittuna pääaineen opintoihin.

Kuvassa opiskelijan rakenteesta opintojakso HIS711 Poliittinen historia on pakollisena opintokokonaisuudessa HIS710 Politiikan historia (sääntönä suorita kaikki), mutta on jo valittu toisaalle. Kokonaisuuden sääntö täyttyy, kun väliotsikoiden sisältöihin on tehty niihin riittävät valinnat. Opintokokonaisuuden HIS710 Politiikan historian tavoitelaajuus (10-25 op) jää tässä tilanteessa kuitenkin täyttymättä ja opiskelijan pitää valita johonkin toiseen kohtaan rakennetta (esim. vapaasti valittaviin) vastaavasti 5 op lisää, jotta tutkinnon laajuus täyttyy.

Sääntö Suorita kaikki  voikin aiheuttaa ongelmatilanteen siinä kohtaa, jos sama opintojakso on pakollisena kahdessa eri paikassa. Opiskelijalle tulee implisiittisesti valinnat tehdyksi, mutta tutkinto voi jäädä vajaaksi. Kannattaa siis mahdollistaa vapaasti valittavissa vajeen paikkaaminen tällaisessa tilanteessa.

Epäsuorat valinnat opintopistesäännössä

Jos kokonaisuuden sääntönä on opintopistesääntö, esim. suorita 10-25 op, niin silloin epäsuorasti valittu opintojakso ei täytä säännön vaatimusta. Kokonaisuuteen pitää valita epäsuorasti valitun opintojakson lisäksi opintopistevaatimuksen minimi. Tässä tilanteessa osaamisen minimivaatimus on 10 op, joka kerätään tarjolla olevista opintojaksoista; osaaminen ei siis täyty jollain eksaktilla osaamisella, vaan oleellisempaa on (eri) osaamisen määrän täyttyminen. Epäsuorasti valitun opintojakson osaaminen on toisaalla tutkinnossa ja tähän kokonaisuuteen ei vielä ole valittu osaamista 10 opintopisteen verran.

Kuvassa opiskelijan rakenteesta opintojakso poliittinen historia on epäsuorasti valittuna väliotsikossa aate- ja kulttuurihistorian vaihtoehtoiset opintojaksot, jonka sääntönä on suorita 5-10 op. Valinnat ovat kesken eli epäsuoran opintojakson ei katsota täyttävän osaamisvaatimusta.

Epäsuoran valinnan paikan vaihtaminen rakenteessa

Silloin kun epäsuorasti valittu opintojakso kuuluu pakollisena kokonaisuuteen (sääntönä suorita kaikki), voi sen siihen myös siirtää. Siirrettyä opintojaksoa ei saa siirrettyä enää takaisin, jos se oli toisessa sijoituspaikassa vaihtoehtoinen tai valinnainen. Jos opintojakso on pakollinen molemmissa kokonaisuuksissa, voi sen siirtää kumpaan vaan.  Jos opintojakso on pakollinen ja on toisaalla rakenteessa vaihtoehtoisena tai valinnaisena, ei sitä saa siirrettyä sinne, missä se ei ole pakollinen. 

Jos opiskelijalla on jo valittuna opintojakso rakenteessa ja se on toisaalla vaihtoehtoisena tai valinnaisena, niin tiedottaa Sisu epäsuorista valinnoista kokonaisuuden (kuvassa väliotsikko) infopalkissa:

Epäsuorasti valittu opintokokonaisuus

Opiskelijan rakenteessa voi myös olla tilanne, jossa esim. sivuaineena tarjottava opintokokonaisuus on jo rakenteessa muualla. Epäsuoraa opintokokonaisuutta ei pysty suunnitelmassa liikuttamaan  muuten kuin poistamalla sen alkuperäisestä paikasta. Jos rakenteen säännöt eivät salli opintokokonaisuuden poistamista (eli se on pakollisena), niin silloin siirtäminen  onnistuu vain vapaan muokkauksen tilassa ja poikkeavalle rakenteelle pitää tehdä hakemus, ks. Opintosuunnitelma ja opintojen ohjaus#Kokonaisuudensisällönhenkilökohtaistaminen

Kuvassa opiskelijan rakenteessa näkyy valinta-avustimessa vaihtoehdoiksi asetetut sivuaineet. Fashion Experiencen opiskelija on jo suorittanut kokonaan toiseen koulutukseen eikä sitä saa ko. koulutukseen siirrettyä. Fashion Tools on jo saman koulutuksen suunnitelmassa valittu kokonaisuuteen Fashion alakokonaisuudeksi.



  • No labels